TAIDE / ART

”Ihminen on materialisoitu, muovattu, puettu, kasattu ja harsittu – sen enempää ainekset kuin niiden kokoonpanokaan eivät alun perin kuulu hänelle itselleen.” (Terhi Utriainen)

Kirjailija ja uskontotieteilijä Utriaisen synteesi verbalisoi hyvin taiteeni pohjaa ja tapaani rakentaa kerroksellista kuvaa. Eletty ja opittu kasvatukseen yhdistyneenä tekee ihmisestä sen mitä hän on. Toisaalta henkilökohtaiset taipumukset kumpuavat syvältä, perimästä, esiäitien ja -isien taidoista, tarinoista, sekä arvoista. Se mille antaa merkitystä, alkaa saada yhä enemmän tilaa ihmisen mielessä ja valinnoissa. Vaikka haluaisi tehdä toisin, valitsee valmiiksi poljetun polun, johon Utriainenkin viittaa.

Itseäni on aina viehättänyt kulttuurihistoria, kansatiede ja esineiden tarinat taiteeseen integroituneena. Kirjoitan kuvin, esinekoostein: assemblaasein päiväkirjaa, jossa kuvalliset tarinat jatkavat edellistä. Taidevälineet ja tekniikat vaihtelevat, mutta kierrätys ja ekologisuus ovat toistuvasti mukana. Matkoiltani löytämäni vanhat, kulttuurisesti kiinnostavat ja käytössä kuluneet esineet ja tekstiilit, myös äitini aikoinaan tekemät käsityöt, joista osa on enää fragmentteja, saavat uuden elämän teoksissani. Haluan nostaa näkyville menneiden aikojen taidon, ekologisuuden sekä käsillä tekemiseen käytetyn ajan osaksi taidetta ja jatkaa osaltani isoa kulttuurista tarinaa.

Artist´s Statement

”Human being is materialized, molded, dressed, piled and tacked – neither the ingredients nor the assembly of those originally belong to him.” (Terhi Utriainen)

The synthesis written by Utriainen, a writer and theologian, verbalizes well both the basis of my art and the way of how to build a layered picture. Try combine the way we’ve lived and learned as human beings with our upbringing, and you’ll find out what makes a person. People’s personal tendencies also tend to stem from inherited and prehistoric skills, through the stories and values shared by our ancestors. The values we carry will be reflected in our thoughts, choices and behaviours. Even though we would like to act otherwise, it may be natural to choose the path which has been pre-padeled for us, the path which Utriainen also refers to.

I have personally always been fascinated by cultural history, folklore and its tradition integrated with art.I prefer to write my diary with pictures and collection of objects, where the previous, visually enriched, stories are followed by a new one. My techniques and art tools may vary, but you will find repetitive themes such as recycling and ecology involved in the art work. The old items and textiles discovered during travels, including some handcrafts originally made by my mother, will get a new feeling of life in my art. Through my work I would like to bring up the skillsets of past people, including the amount of effort and time that has been involved in the execution of their work.

Olen Circle Foundationin jäsen / I’m member of Circle Foundation: circle-arts.com
Oma sivuni / My page:
circle-arts.com/annukka

Matkakertomuksia – Diary 2020 – 1-3-COVID-19 ja muita huolia

Matkakertomuksia Diary 1-2, kirjonta, maalaus, tussipiirros, muliinilanka, Indian Ink, akryyli, vuoristovaelluksen löytöjä vuosien varrelta; kivi, lasi, simpukka, kuivunut banaanipuun kuori, ruostunut peltitölkin kansi

Diary -3- Puolinainen; äidin huokaus, akvarelli, tussipiirros, kirjonta

Matkakertomuksia –  DIARY – 1-3

Pelko voi olla paikka ja tila

Maailma tilana – World as a space

Mitä enemmän ihminen näkee, kokee, tuntee ja koskettaa, mitä pitempään hän elää, sitä vähemmän tietyllä paikalla on merkitystä. Yksi laajenee moneksi ja monesta tulee yksi. Varhaislapsuuden tilakokemuksilla on eritysmerkitystä. Ne ovat kasvaneet ihmiseen kiinni – ovat osa minuutta ja pysyvät siinä kuolemaan asti. Kuljetamme mukanamme meille merkityksellistä tilallista muistoa, ja keräämme siihen liittyvä materiaalia ympärillemme huomaamattamme. Olemme yhtä varhaislapsuutemme tilakokemuksen kanssa.

The more a person perceives, feels and experiences – the longer they live – the less significance a particular place carries. One expands to many, and many turns into one. The early childhood space experiences carry a special meaning. They have become a part of people – a part of being and will remain there until the death. We carry meaningful spatial experiences with us, and then gather related material around us without noticing. We are one with the space experience of our early childhood.

Lasihelmipeli

Lasihelmipeli -triptyykki 2020
Koko: 212  x 130 x 4 cm tai 60-70 cm – triptyykin mekko-osan voi myös ripustaa tilaan kahden teososan (Pelto & Peli) eteen = vaihtoehtoinen ripustussuunnitelma
Materiaalit ja tekniikka: rohdinpellava, puuvillapellava, muliinilanka, akryylimaali & kudonta, ompelu, kirjonta, ompelu, painanta/maalaus

Lasihelmipeli -triptych 2020  
Size: 212  x 130 x 4 cm
Materials and technigue: linen, cotton, acrylic painting & weaving, sewing, embroidery, printing/painting

Lasihelmipeli 2020 tekstiiliteokseni syntyyn on vaikuttanut Nobel-kirjailija Herman Hessen romaani Lasihelmipeli (1943). Romaania on nimitetty ajan monumentiksi, sillä se sisältää kaikkien aikojen läsnäolon. Hesse on rakentanut kirjallisen monumenttinsa eräänlaisen esteettisen pelin muotoon. Sen kautta on mahdollista päästä osalliseksi kaikista maailmoista, kaikesta tietämyksestä ja kaikista kulttuureista. Löydän Hessen teoksesta yhtymäkohtia myös omaan aikaamme, sen globaalisti suuriin ilmastokysymyksiin ja ongelmiin, niin konkreettisiin kuin abstrakteihin.

Hessen Lasihelmipelin sävyttämissä aatoksissa lensin Andalusiasta Suomeen maaliskuussa 2020, Euroopan koronakriisin aattona. Alla levittäytyvä laaja tilkkutäkkimäisen kaunis ja koronasta puhdas valtaisa peltomaisema lammikkoineen puhutteli. Otin valokuvan. Kuva toi mieleeni japanilaista Boro-tekstiiliä muistuttavan tekstiilin, missä erimuotoiset kangaspalat keltaokrasta punaruskeaan ja sinivihreästä smaragdin vihreään vuorottelevat luoden lukuisia tiluksia, joita kapeat tiet halkovat ajanpatinoimalla pinnalla, kuin ulospäinkäännetyt saumat. Piirsin kuvan pohjalta luonnoksen lentokoneessa ja annoin sille nimen: Maa on niin kaunis.  – Kokosin 1980 – 1990-luvulla kutomistani ja suunnittelemistani kankaista teoskokonaisuuden. Olin säästänyt kankaita oikeaan hetkeen, jonka tunnistin olevan käsillä. Pääsisin vihdoin tekemään kauan säilyttämistäni kankaista uusiotaidetta.

Lasihelmipeli 2020triptyykki on kunnianosoitus kauniille maapallolle, sen suojelemiselle. Se on eri tekstiilitekniikoin toteutettu abstrahoitu kuva ajasta ja hetkestä, joka oletettavasti jää historiaan synkkänä, mutta opettavana ja monimerkityksellisenä. 

Tuulensuojasta Nukkeseinäksi

Tuulensuoja (Shelter from the wind), 2011-2018, weaving, sewing, embroidery, textile/oilpainting, recycling materials; rag, lace, board (find), 215 x 140 cm.

Shelter from the wind base on the childhood and kid´s way to build huts. They don`t think accurately what´s the best way to build. But they enjoy! The Art is like the play. It´s joy!

&

Pesä-installaatio (Nest-installation),
2011-2018, behind, altogether 15 different nests, crochet, recycling materials: rag, wool, bast, metal yarn. (Tämä teksti selittää kuvaa jossa Tuulensuoja ja Pesä-installaatio ovat yhdessä.)

Tuulensuoja -installaationi on elänyt lähes 10 vuotta. Sen pohja on muistossa, lapsuuden salamajakokemuksessa, joka on samanaikaisesti osa universaalia tarinaa, kaikkia koskettavaa. Jokainen lapsi rakentaa salamajansa löytämistään materiaaleista vapaasti sommitellen. Tuulensuojassa yhdistyy leikki, joka on taiteen liittolainen ja taiteessani erittäin tärkeä tekijä. Fenomenologiaan pohjautuen kurkistan Tuulensuojan kurkistusaukkojen kautta kauas lapsuuteen ja sinne liittyviin merkittäviin muistoin.  Tuulensuojan aukovat avaavat näkymän myös tulevaan. Teos symboloi mielestäni monessa mielessä uskontotieteilijä Terhi Utriaisen ajatusta materialisoidusta ihmisestä. Siihen kätkeytyy kerroksia, joita ihminen kantaa kehonmuistoina.  Tuulensuoja on monista maali- ja kangaskerroksista koottua taidetta, rikottua ja revittyä, vapaasti uudelleen parsittua ja kudottua. Se on lapsen tapaa tehdä ja kuvaa prosessinomaisesti niitä kerroksia ja juuria, joita meidän on kannettava mukanamme, halusimmepa tai emme.

Shelter from the wind

I created  ”Shelter from the wind”- installation almost ten years ago. It was created based on a childhood memory of a ”secret shelter”, which also plays a part of a wider, universal story that touches everyone. Every child builds their own ”secret shelter” using freestyle technique and with raw materials  they’ve found. The ”shelter from the wind” – installation represent a play, which can also been seen as an ally for creative art. It has always been very important for me to cultivate a playful insight through my art work.

In the ”Shelter from the wind”, I’ll take a deep peek at my childhood memories and the meanings involved. Phenomenology may explain complimentary concept to this experience. The gaps in the ”Shelter from the wind” – installation also opens a view into the future. In many ways, I think the art work symbolises the idea of ”a materialized human being” by Utriainen. The art piece hides layers and emotions, that a person may have storage in his or her bodily memory. The ”Shelter from the wind” is a collection of paint and fabric layers, which has been first torn apart and then freely pared and woven back together. It beautifully describes the layers and roots we are forced to carry within us, whether we would like it or not. The same great story will be continued in my oil textile collage ”Aomame”, which is a tribute to Haruki Murakami’s novel 1Q84. Murakami has helped me to go deeper in my own self discovery, on the expedition into wider understanding.

Aomame

Aomame 2018, tekstiili/öljymaalaus, ready made, 80 x 100 cm
Siilipolo, ryijykudonta, sewing. Kumi, metalli, ready made. 

Aomame 2018, textile/oilpainting, ready made, 80 x 100 cm
Siilipolo, rug weaving, sewing. Rubber, metal, ready made. 

Tuulensuojan ja Pesä-installaation tarinaa jatkaa öljytekstiilikollaasi Aomame. Teos on kunnianosoitus Haruki Murakamin romaanille 1Q84, joka on vahvistanut entisestään ymmärrystäni ihmismielen eri tasoista: menneisyyden merkityksestä, lapsuuden kadotetun ihmemaan ”pesistä”, rinnakkaistodellisuudesta, jota Murakami kutsuu ”ilmakoteloksi”. 

Ilmakoteloiden muotoiseksi virkkaamani pesät edustivat minulle rinnakkaistodellisuutta jo paljon ennen kuin sain tutustua Murakamin tuotantoon ja teokseen 1Q84. Pesät sitoutuvat vahvasti tiettyyn, itselle merkitykselliseen lapsuuden tilakokemukseen ja leikkiin orapihlaja-aidan sisään rakentamassani tunnelissa, salamajassa alle kouluikäisenä. Rinnakkaistodellisuuden oivaltaminen auttoi ymmärtämään itseä ja tapaa tehdä usein samantyyppisiä valintoja ja siten rakentaa identiteettiä. Ajattelen, että kanssani moni muu haluaisi välillä ratkaista asioita toisin, mutta jostain syystä valitsee lähes aina tietyn tavan ja toimintamallin. Orapihlaja-aidan sisällä kätkeytynyt salamajakokemus johdatti oivalluksen tielle, ja vuosia kestäneen tutkimusmatkan jälkeen loin käsitteen omasta taidekielestä. Sen avulla on mahdollista löytää tie kadotettuun lapsuuteen, omaan sisimpään ja itselle merkitykselliseen taideilmaisuun. Oman taidekielen löytämiseen pohjautuu kehittämäni ekspressiivisiä taideterapeuttisia menetelmiä hyödyntävä Pesäkonsepti: Matkalla minuuteen ja omaan taidekieleen (katso Taidekurssit > Aikuiskoulutus).

Aomame -painting  base on Haruki Murakami´s novel 1Q84 and itse ”capsules of the air”. – I was very amazed after I had read Murakami´s novel, because in his book is the same idea than in my nests.  Both process otherness, both peek to the second reality, to the childhood or to the imagination world or to the alternate reality. 

A & Omame

A & Omame – triptyykki 2018-20, tekstiili/öljymaalaus 120 x 110 cm & kirjottu jauhosiivillä &  vanha japanilainen geisha nukke (ready made). Öljy puulle, öljypastelli, kierrätetyt kankaat, muliinilanka, ready made.

A & Omame – triptych 2018-20, textile/oilpainting 120 x 110 cm & The flour sieve with embroidery & The old Japanese Geisha Doll (ready made). Wood board, oil paint, oil pastel, recycling materials, cotton, ready made.

Lintuja luostarin puutarhassa – The birds in a Monastery Garden

Sarja kolmiulotteisia maalauksia – The serie of three-dimensional paintings

Lintutorni & yksityiskohtakuva 2017
Materiaalit ja tekniikka: pellavakangas, öljymaalaus, ompelu
Bird-watching tower & detail 2017
oilpainting/textile assempage, sewing, recycling materials

Kruikka & Pengui 2018
textile/oilpainting, sewing, ready made (the old skis)

Eevan omena  – Eva’s apple
oilpainting 2008

Lasten ja lintujen suojeluspyhimys (Nunnan huntu) & yksityiskohtakuvia
Materiaalit ja tekniikka: pellavakangas, öljymaalaus, valokuvatekstiilivärjäys ja -painanta, ompelu, rakentelu
Patron saint of kids and birds (Nun’s veil) & details

Photos have taken in Art Studio Oitbacka.

Self-portrait (Duck/Sorsa is my maiden name) & detail 2017

Lintusininen paperilautasella, sekatekniikka, 2018
Blue Bird on paper plate, mixed media, 2018

Kukkahattuinen tyttö koiransa kanssa 2017-20
Materiaalit ja tekniikka:öljymaalaus, käsintehty pellavapaperi, kierrätysmetalli ja -pitsi,tekstiilikollaasi, ompelu, ready made
The Flower Hat Girl with Her Dog 2017-20
oilpainting/textile assempage, recycling textile materials, hand made paper, metal

Assemblaasit / Assemblages

  1. Esiäiti (Mother’s ancestry) 2007, oil painting, lace, mixed media, ready made
  2. Omakuva (Self-portrait) 2007, weaving, metal, wheel rubber, ready made
  3. Mielikuva Afrikasta (My Image of Africa), 2017, oil painting & printing
  4. Hunnutettu (Veiled), 2009, monotypia
  5. Alaston kriitikko – R.I.P., oil painting, 2010
  6. Lanka-aivot -installaatio (Wired brains-installation), 2006, mixed media, wool &linen
  7. Leikin loppu (The End of the Game), 2011, oil painting, sewing, recycling, ready made
  8. Kirje mummolaan (The Letter to the Grandmother’s Home), 2008, acrylic, oil pastel, textile
  9. Lapin noita (The Lapland Witch), 2018, oil painting, textile, recycling wood
  10. Murroksessa  (At the turning point) 2018, oil painting, recycling wood
  11. Pikkumaatushka, 2005, mixed media

Karamelliturkki – Caramel Fur

Karamelliturkki 75 x145 x 29 cm, kudonta, kierrätysfolio ja metallilanka. Kutoja Tea Rahkamaa.

Ympäristötaideteos Karamelliturkki sähkökaapille kuvattuna Porin Raatihuoneenpuistossa 2006.

Karamelliturkin materiaali on kirjapainon kierrättämää värikästä foliota. Turkki on kudottu metalliloimeen ja asteltu metallilangan muotoiltavuutta hyödyntäen sähkökaapin ympärille. Karamelliturkki sähkökaapille on tietojeni mukaan ensimmäinen Suomessa sähkökaapille tehty ulkoilmateos ja innovaatio, josta tuli ilmiö.

Karamelliturkki sähkökaapille oli osa tekstiilitaiteen kutsunäyttelyä Taivasalla, joka toteutettiin Porissa vuonna 2006. Kaikki näyttelyn ulkoilmateokset kuvattiin (kuvaajana Sanna Peurakoski) ja vedostettiin alumiinille. Teoksista otetut valokuvat olivat esillä jatkonäyttelyssä Taivasalla II vuonna 2007 Poriginal Galleriassa Raatihuoneenpuiston läheisyydessä. Porin kaupunki hankki kokoelmiinsa Karamelliturkki sähkökaapillevalokuvavedoksen.

Karamelliturkki sähkökapille varastettiin Raatihuoneen puistosta viimeisellä näyttelyviikolla, jossa se oli ollut esillä lähes kolme viikkoa.