TEKSTIILITAIDE- JA SUUNNITTELU / TEXTILE ART DESIGN

Idea, teoksen muoto, materiaalit, värit, struktuuri ja funktionaalisuus ovat sanoja, joita mietin toistuvasti, olipa kysymyksessä vapaa taide, tekstiililähtöinen tuotesuunnittelu tai yhteisöllinen taideprojekti. Ilman kantavaa ideaa ja oivallusta ei synny uutta, eikä uutuus itsessään ole arvo, jos siinä ei ole kaikkea kannattelevaa loistavaa ideaa ja oivallusta.

Olen aina yhdistellyt taiteen genrejä omassa tekemisessä, mistä kenties johtuu, että minua on vaikea lokeroida. Itsellänikin meni kauan hahmottaa oma paikka taiteen kentällä. Joskus se on luotava itse, uusi malli ja tapa toimia. Se jos mikä on uuden luomista!

Kaikkeen taidetekemiseeni linkittyy jokin suuren vaikutuksen tehnyt kirja tai musiikkiteos. Myös ympäröivä luonto ja paikan henki, Genius Loci, ovat tärkeitä. Ajattelen, että ympäristön kanssa on oltava yhtä voidakseen luoda uutta ja merkityksellistä.


Tekstiilisuunnittelijana ja -taiteilijana olen asiakaslähtöinen. Olen saanut positiivista palautetta siitä, että kykenen häivyttämään itseni ja samaistumaan asiakkaan toivomuksiin ja tilanteeseen. Mielestäni sama toteutuu tekstiilisuunnitteluun ja taiteeseen integroituvissa yhteisötaide- ja opetusprojekteissani.

Olen työskennellyt tekstiilisuunnittelijana vuodesta 1991. Urani alussa keskityin ensin vaatetuskuosien, erityisesti lasten kuosien suunnitteluun ja tein painokangasmalleja kotimaan teollisuuden ohella (Aution Neule, Virke, Nanso Funtone) Yhdysvaltoihin (Malden Mills). Tein myös kudonnansuunnittelua, sisustustekstiilimalleja kotimaisille valmistajille mattoja, huopia, seinätekstiilejä ja ryijyjä. 

Mattojen parissa olen työskennellyt pisimpään, yli 20 vuotta. Wetterhoffin tekstiiliartenomin lopputyöni 1993 oli innovatiivinen kudottu ruusukasmattomallisto Pirkanmaan Kotityölle, jonka suunnittelu ja tuotekehitys pohjautui sukutalosta Keuruulta löytämääni yli 100-vuotiaaseen räsystä kudottuun ruusukasmattoon vuonna 1992.  Mattomallisto oli esillä Taideteollisuusmuseossa (nyk. Designmuseo) vuonna 1994 suomalaista designia esittelevässä Muotoja, makuja, materiaaleja-näyttelyssä. Suunnittelemani matot kiersivät tuolloin 1990-luvulla myös useissa kotimaisissa näyttelyissä ja ulkomailla. 

Vuonna 1997 valmistuin tekstiilitaiteen maisteriksi Taideteollisesta Korkeakoulusta. Maisterin opinnäytetyöni Japanilainen uni oli yhdistetty painettujen ja kudottujen tekstiilien mallisto. Se oli esillä Taideteollisuusmuseossa Helsingissä 1998 yhdessä sisustusarkkitehti Milla Björk-Vartiaisen kanssa suunnittelemissamme viidessä eri tilassa, joiden idea perustui muotoilemiini tilallisiin käsinpainettuihin mattoihin. Tilat rakentuivat Millan huonekaluista, jotka oli verhoiltu teollisilla sisutuskankaillani, sekä japanilaistyylisesti tilaan ripustetuilla asukokonaisuuksilla, jotka oli suunnitellut Solveiga Chasters. Solveigan vaatemalliston kudotut kankaat olivat myös suunnittelemiani ja painamiani.  

Vuonna 1998 perustin oman toiminimen PINTA design, ja aloin suunnitella uniikkeja mattomalleja myös sisustusarkkitehdille. Suunnittelemiani mattoja on ollut esillä Habitaressa 2000-luvun alussa Taideteollisuusliitto Ornamon ja Suomen Käsityön ystävien osastoilla, ja vuonna 2013 olin mukana Habitaressa mm. tuftatulla Kakuki-tekstiilimallistollani ja johon lisäksi kuului tuftattu Kuki-matto (kuva). Suunnittelutyön ohella tein sisutukseen liittyviä juttuja eri lehdille yhdessä valokuvaaja Ulla Paakkunaisen kanssa mm. Glorian Kodille, Kotivinkille, Kodin kuvalehdelle ja Kotiliedelle.

Vuonna 1998 julkaistiin suomalaisiin perinnemattoihin pohjautuva moderni Mattojuttu-kirja, jonka tein yhdessä tekstiilitaiteen professori Kristiina Hännisen kanssa (Edita 1998), ja vuonna 2015 tein toisen mattoihin keskittyvän kirjan: Mattoja monin tavoin-kirjan yhdessä työryhmä Tea Rahkamaa – Ritva Kurittu-Kalaja ja valokuvaaja Julia Weckman kanssa (Wsoy 2015). Toimin Mattoja monin tavoin -kirjamalliston koordinoijana, suunnittelijana, kirjoittajana ja kuvausjärjestelijänä, kuten aiemminkin, tekemissäni kirjoissa Käsityön Pikkujättiläinen (Wsoy 2006) ja Kirjokuvia (Edita 2000).

Suunnittelutyön ohella tein sisutukseen liittyviä juttuja eri lehdille yhdessä valokuvaaja Ulla Paakkunaisen kanssa mm. Glorian Kodille, Kotivinkille, Kodin kuvalehdelle ja Kotiliedelle vuosina 2000-2006.

Kuvataidekasvattajaksi valmistumiseni jälkeen 2012 olen tehnyt julkisiin tiloihin liittyviä taideteoslähtöisiä tekstiilisuunnittelun tilaustöitä ja yhteisötaideprojekteja. Näistä esimerkkinä kastepuu Hämeenkylän taidekirkkoon vuonna 2014, Espoon kansainvälisen koulun (International School) yhteisötaideprojekti Omat kulttuuriset juureni 2016-17, joka valittiin myös SUOMI 100-projektiin, Jämsän Kristillisen kansanopiston kirkkotekstiilit yhdessä työryhmän kanssa 2016-18 ja Hämeenkylän seurakunnan Cafe Pähkinän sisustussuunnittelun värityksineen 2018-19. Pähkinän tilasuunnittelu integroituu taideteoksenomaiseen kastekaappiin Sydänpähkinään, jota on työstetty yhteisöllisissä työpajoissa kerran kuussa ja etänä 2019-20-. 

Olen myös Art Omnian yhteisötaideopettajan ominaisuudessa ohjannut opiskelijaryhmää Helinä Rautavaaran museolla Helinän tarinamekko-projektissa talvella 2020. Yhteisöllinen taideprojekti tuotti taidepajoja, jotka toteutettiin museolla opiskelijoiden piirtämien museoesineitten pohjalta värityskuva-/kollaasipajoissa. Tarkoitukseni on ommella pajoissa syntyneistä kollaasikuvista Helinän tarinakimonojen sarja, yhteisöllinen taideteos, joka jatkossakin osallistaa eri ikäisiä ihmisiä. Pajoissa syntyneistä piirroksista yhteen ommellut kimonot tullaan ripustamaan eri kohteisiin Kanta-Espoon alueelle mm. Entressen kirjastoon, Kirkkokadun Omniaan, Pikku-Auroraan ja Auroran kouluun. Piirroksista kootaan myös tarinallinen/pedagoginen värityskirja, jota tullaan myymään ainakin Helinä Rautavaaran museossa Entressessä. Minulla on työn alla myös kehitteillä olevia uusia yhteisöllisiä taidehankkeita.